Finanssisektorilta katoaa työpaikkoja ja tilalle syntyy uusia. Työntekijän kohtalon ratkaisee muutosvalmius, sanovat Varman Katri Viippola (yläkuvassa) ja LähiTapiolan Mikko Vastela (kuvassa alempana).
Finanssisektorin toimintaympäristö mullistuu digitalisaation sekä toimialarakenteen ja asiakastarpeiden muuttumisen myötä. Julkisuudessa on puhuttu tuhansien työpaikkojen katoamisesta. Samalla syntyy kuitenkin uusia tehtäviä uudenlaisille osaajille. Pankki- ja vakuutusvirkailijoiden sijaan kysyntää on esimerkiksi myyntitaitoisista moniosaajista ja lainsäädäntöä tuntevista IT-asiantuntijoista.
Finanssialan työntekijöiltä kehitys vaatii resilienssiä ja muutosvalmiutta. Paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä, vakuuttavat Varman viestintä-, HR- ja vastuullisuusjohtaja Katri Viippola ja LähiTapiolan tietohallintojohtaja Mikko Vastela.
"Yksilötasolla murros voi aiheuttaa huolta, mutta ihmiskuntana meillä on käsittämätön kyky uudistua ja sopeutua muutokseen. Meilläkään ei ole enää yhtään atk-tallentajaa, vaikka se oli iso ammattikunta 20 vuotta sitten. Ei heiltä tule työhönottopyyntöjäkään", Vastela sanoo.
Ammatit muuttuvat osaamisportfolioiksi
Viippola näkee työnkuvien muutoksen identiteettikysymyksenä. Tähän asti itseään on voinut luonnehtia ammattinimikkeellä, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.
"Yhteiskunta kehittyy sellaiseen suuntaan, ettei ihmisillä enää ole yhtä tiettyä ammattia vaan erilaisia taitoja, joiden muodostamaa kokonaisuutta myydään useille työnantajille erilaisissa verkostoissa", Viippola sanoo.
Kansainväliset arviot tukevat Viippolan näkemystä. On esimerkiksi ennustettu, että vuonna 2020 osapuilleen joka toinen yhdysvaltalainen ansaitsee elantonsa itsenäisenä ammatinharjoittajana.
Vastela sanoo, että digitalisaatio tuo tullessaan työn paradigman muutoksen. Marxilainen jako kapitalisteihin ja proletaareihin murtuu.
"Työnantajasta tulee työnostaja ja työntekijästä työnmyyjä, joka valitsee, kenelle haluaa osaamistaan kaupata."
Muutosta Vastela perustelee tietopääomalla, joka tekee nimenomaan työntekijästä kapitalistin – tuotannon väline kun on nyt hänen omistuksessaan.
"Robotit ja tekoäly hoitavat prosessin, mutta ihminen tuo siihen sen oman osaamisensa, yksilöllisen asiakaskohtaamisen ja sen luoman lisäarvon", Vastela luonnehtii.
Kuihdutko vai lähdetkö uuteen kasvuun?
Sekä Viippola että Vastela korostavat yksilön vastuuta muutostilanteessa.
"Vielä emme ole siinä pisteessä, että olisi ihan pakko muuttua. Nyt on kuitenkin se hetki, kun kannattaa lähteä positiivisella asenteella selvittämään, mikä toimintaympäristössä muuttuu ja mitä itse voi muutoksessa tehdä. Se on valintakysymys: lähdenkö kehittämään uutta ammatti-identiteettiä vai jäänkö odottamaan?" Viippola herättelee.
Vastuuta vailla eivät toki ole organisaatiotkaan."
Vastuuta vailla eivät toki ole organisaatiotkaan. Niiden tehtävänä on valmentaa työntekijöitä muutokseen esimerkiksi sanoittamalla sitä, mihin maailma ja yritys ovat menossa.
"Vastuullinen työnantaja ei jätä kertomatta näkemystään henkilöstölle", Viippola korostaa.
Ihannetilanteessa työnantaja ja työntekijä pohtivat toimintaympäristön muutosta ja työn tulevaisuutta yhdessä. Kummankin osapuolen tulee ymmärtää oma roolinsa muutostilanteessa.
"Työnantaja ei kerro muutoksesta pelotellakseen vaan herätelläkseen. Siihen ei kuitenkaan saa jäädä kiinni, miten paljon työpaikkoja häviää ja miten näköalatonta kaikki on. Tulevaisuudenkuvan pitää olla houkutteleva, jotta työntekijät haluavat lähteä mukaan muutosmatkalle", Viippola sanoo.
Tulevaisuus on erikoisosaajien
Keskeisin finanssialan muutosajureista on tietenkin digitalisaatio. Prosesseja automatisoidaan, toimintoja tehostetaan ja alalle tulee uusia pelureita. Uudenlaiselle osaamiselle on kysyntää, ja tarpeet ovat moninaiset.
Vastela vinkkaa, että esimerkiksi lakimiehen voisi juuri nyt olla hyvä perehtyä itsenäisesti uuteen tietosuoja-asetukseen, hankkia sertifikaatti ja myydä siihen liittyvää osaamista. Erikoistuneille osaajille on kysyntää.
Keskeisin finanssialan muutosajureista on tietenkin digitalisaatio."
"Enää ei haeta ekonomia, merkonomia tai muuta reipasta nuortamiestä vaan esimerkiksi dotNET-koodaria, joka tuntee GDPR-lainsäädännön. Sellaisia ei ole hirveästi Suomessa tai edes koko maailmassa, joten jonkun kannattaisi hypätä nopeasti tuohon junaan", Vastela sanoo.
Osaamisen lisäksi pitää olla myös asennetta – ehkä jopa enemmän kuin osaamista, Vastela ja Viippola sanovat.
"Vanha totuus on, että pelkkä osaaminen on hukkaan heitettyä, jos oikea asenne puuttuu. Parhaiten pärjäävät ne, jotka pystyvät toimimaan ja synnyttämään uutta erilaisissa sidosryhmissä ilman natsojen tuomaa valtaa", Viippola sanoo.
Esimies joutuu läpivalaisuun
Esimiehille työn ja organisaatioiden muutos tuo lisähaasteita. Osa ihmisistä vaatii enemmän ohjausta kuin toiset. Toisaalta tulevaisuuden työ on niin laaja-alaista, etteivät esimiehet enää pysty antamaan tarkkoja toimintaohjeita. Tekemisen pitää lähteä työntekijöistä. Tulevaisuutta ovat itseohjautuvat organisaatiot ja työyksiköt.
"Se vaatii herkkyyttä. Esimiestyö ei ole enää työn johtamista vaan työryhmän ja yksilöiden sparrausta", Vastela sanoo.
Löysät puheet eivät riitä."
Viippola toivottaa uudenlaisen johtamiskulttuurin tervetulleeksi. Enää organisaatioissa ei pääse etenemään suhteilla ja hyvällä supliikilla.
"Tässä ajassa läpivalaistaan esimiestäkin paljon tarkemmin. Löysät puheet eivät riitä. Esimies joutuu koko ajan pohtimaan, millä arvoilla hän johtaa, miksi hän haluaa olla johtaja ja pystyykö hän vastaamaan henkilöstön ja verkostojen tarpeisiin."
Artikkeli on julkaistu alunperin aaltoee.fi-sivustolla 19.1.2018.
Katri Viippola ja Mikko Vastela puhuivat aiheesta Finvan Valiko-ohjelman 30-vuotisjuhlassa. Valiko on uudistettu FinanssiJOKO-ohjelmaksi ja on siten osa Aalto EE:n vahvaa johtamisohjelmien JOKO-perhettä. Finva on osa Aalto University Executive Education -ryhmää.